Leirintäalueella oli mökkimme, chalet, lisäksi tarjolla telttapaikkoja, matkailuautopaikkoja sekä pienempiä mökkejä.
Omassa mökissämme oli kaksi makuuhuonetta, joista toisessa oli parivuode ja toisessa kerrossänky sekä erillinen yhden hengen sänky. Lisäksi oli kaksi wc:tä, joista molemmista löytyi suihku. Mökissä oli myös pieni avokeittiö kaasuhelloineen sekä sohva, pöytä ja muutama tuoli. Mökin terassilla oli pöytäryhmä sekä hyllykkö siivousvälineille ja kaappi roskille.
Mökki, eli chalet piti luovuttaa aamu kymmeneen mennessä. Söimme siis pikaisen aamiaisen edellisen päivän jämistä ja kauppareissun antimista.
Pakkasimme loput ruoat (pääasiassa hedelmiä, leipää ja jogurttia) matkalaukkuihimme, ja siirsimme ne terassille odottamaan. Pakkaaminen ja mökin tarkastus oli nopeasti tehty, sillä yhden illan aikana emme ehtineet kauheasti levittämään tavaroitamme.
Mökkiä ei tarvinnut siivota, sillä siivous sisältyi mökin hintaan.
Mökin luovutuksen yhteydessä saimme takaisin maksamamme pantin, 5€. Mökki myös maksettiin paikanpäällä, mutta nyt en uskalla täysin varmaksi sanoa tapahtuiko se sisään- vai uloskirjautumisen yhteydessä.
Mökin luovutuksen yhteydessä pyysimme henkilökuntaa tilaamaan meille taksin.
Lentomme lähtisi Ciampinon lentokentältä, jonne olisi päässyt myös julkisilla kulkuneuvoilla. Laukkumme kuitenkin painoivat sen verran paljon, että päätimme mukavuussyistä matkustaa taksilla.
Taksikuskimme oli mitä ilmeisimmin syntynyt rallikuskiksi, sillä matkamme taittui hurjalla 150 km tuntinopeudella. Tiellä oli kuitenkin 70 km/h rajoitus ja suurin osa muista autoilijoista ajoi sallittua nopeutta. Järjettömän ylinopeuden lisäksi taksikuskimme puhui samalla puhelimessa ja toisella kädellä elehti mukana. Taksi seilasi kolmee kaistaa, kuskin ajallessa 150:iä ilman käsiä, järjetöntä!
Ciampinon kentälle saavuimme paljon odotettua aikaisemmin. Olimme laskeneet matkan kestävän tunnin verran, mutta hullun kuljettajan ansiosta matkaan meni huomattavasti vähemmän aikaa.
Ciampinossa meillä oli yhteensä noin 4 tuntia aikaa ennen koneen lähtöä.
Olimme pakanneet matkalaukkumme nopeasti leirintäalueella, sillä ehtisimme pakata ne uudelleen lentökentällä. Ciampinossa oli onneksi kaksi drop in -tiskiä, joissa sai käydä vapaasti ja ilmaiseksi punnitsemassa matkatavansa.
Meillä meni lähes 45 minuuttia saada kaikki matkalaukut alle 15 kiloisiksi. Kukaan meistä ei ollut aikaisemmin lentänyt Ryanairilla Roomasta, joten emme tienneet kuinka tarkkoja he olisivat matkalaukkujen painorajoitusten kanssa.
Loput odotteluajasta käytimme elokuvan katsomiseen sekä eväiden syömiseen.
Lähtöselvitys ja turvatarkastus sujuivat normaaliin Ryanair -tyyliin, nopeasti. Turvatarkastuksessa jouduin kuitenkin jonkinlaiseen huumetestiin. Minut pyydettiin syrjemmälle ja henkilökunta tyhjensi laukkuni. Tämän jälkeen he sivelivät laukkuani jonkinlaisella paperilla tai kankaalla ja veivät sen eräänlaiseen koneeseen. Hetken päästä sain luvan pakata laukkuni ja jatkaa matkaa.
Ennen lentoa ostimme vielä hieman sipsiä ja limua, mutta pääasiassa istuskelimme rikkinäisillä penkeillä ja odottelimme. Lentomme oli tunnin myöhässä mutta muuten kaikki sujui hyvin.
Tampereelle saavuimme illalla yhdeksänaikoihin, ja kotona olimme kymmenen pintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti